Covid-19 epidemia. Ihmisestä toiseen tarttuva virus leviää globaalisti. Virus voi olla kohtalokas varsinkin riskiryhmään kuuluville. Se voi aiheuttaa hengen menetyksen myös muille. Nyt huhtikuussa 2020 tilanne on ollut Suomessa käsin kosketeltava jo yli kuukauden ja taistelemme vastaan. Taistelussa on jouduttu pysäyttämään iso osa talouselämää. Tämä koskee kaikkia.
Tilanne on uusi, emmekä vieläkään tiedä mitkä ovat parhaita ratkaisuja sen hallinnassa. Tarvitsemme tietoa. Paljon tietoa. Tietoa on osattava ymmärtää, jotta päätökset voivat olla oikeita. Johtopäätöksiä ja tietoa tilanteesta täytyy pystyä jakamaan nopeasti, jotta kaikki voivat toimia mahdollisimman oikein. Kriisi on nostanut esiin sijainnin merkityksen. The Science of Where on englanninkielinen ilmaus, joka kuvaa hyvin paikkatiedon merkityksen. Sijainnilla on merkitys.
Tartuntaketjut. Missä tartunta on tapahtunut? Jos voimme tietää miten tartunta on edennyt yksilöstä toiseen, voimme pyrkiä keskeyttämään etenemisen. Jos tiedämme missä tartuntaa on tapahtunut ja ketä muita on ollut paikalla, pystymme selvittämään muita mahdollisia tartunnan saaneita. Missä he ovat? Missä he olivat ja missä he aikovat olla?
Liikkuminen. Miten ihmiset liikkuvat? Epidemian eteneminen tapahtuu ihmisten mukana. Mikä on kulloinenkin liikkumisen käyttäytymismalli? Mihin ihmisvirrat kuljettavat virusta? Miten tätä voidaan hallita? Valtakunnan rajat ovat jo kiinni ja samoin Uusimaa. Mikä on tehokkain tapa, kun liikkumista estetään? Riittääkö joku kaupunki tai kaupungin osa vai pitääkö kaikkien istua omalla sohvalla vielä viikkoja?
Terveyspalvelut. Missä on saatavilla lääketieteellistä apua? Missä on hoitokapasiteetti? Missä on välineet? Väestö on valunut Suomessa pääkaupungin suuntaan jo pitkään. Palvelut keskittyvät muutamaan kaupunkikeskukseen. Niin myös terveyspalvelut ja ratkaisusta on kinasteltu poliittisten päättäjien kanssa ilman tulosta jo vuosia. Kriisin välittömään hallintaan rakennetaan meilläkin jo uutta tilapäistä sairaalakapasiteettia. Mikä on kunkin etäisyys terveyspalveluiden piiriin? Kotoa vai kesäpaikalta? Nyt jos koska tarvitaan dynaamista kyvykkyyttä säätää terveydenhuollon palveluverkkoa muuttuvassa tilanteessa.
Ihmiset. Missä ovat riskiryhmään kuuluvat? Mitkä paikat ovat erityisen riskialttiita? Ihmiset asuvat pääosin rakennuksissa, joilla on osoitteet. Osoitteilla on koordinaatit, tai ainakin pitäisi olla. Mitkä alueet kannattaa suojata nyt erityisen hyvin? Missä ovat ihmiset, jotka todennäköisimmin vaativat erityisiä terveydenhuollon toimenpiteitä?
Palvelut. Missä voin tehdä ruokaostokset mahdollisimman turvallisesti? Mistä voin noutaa ruokaa valmiina annoksina? Miten voin välttää paikkoja, jossa liikkuu juuri nyt paljon ihmisiä? Jokainen meistä pohtii näitä asioita. Oikea tieto voi auttaa jokaista tekemään parhaita valintoja sen välttämättömän liikkumisen suhteen.
Yritykset. Varsinkin palvelusektori on nyt todellisen digiloikan kourissa. Kun asiakkaat eivät tule kauppapaikkoihin, on löydettävä muita tapoja markkinoida. Missä ovat asiakkaat? Miten tuotteet saadaan asiakkaalle? Useilla digitaaliset kanavat ja menetelmät ovat nyt ainoa pelastus.
Uusi tilanne on entisestään korostanut yhteistyön merkitystä. Välitön reagointi kriisitilanteen hallitsemiseksi on jo päässyt hyötymään perusteilla olevasta paikkatietoalan yhteistyöverkostosta. Olemme pitäneet tiiviitä verkkopalavereita kolmesti viikossa. Mukana KoronaGIS-ryhmässä on jo lähes 60 asiantuntijaa eri sektoreilta; yrityksistä, valtion virastoista, kunnista ja tutkimuslaitoksista. Kohtaamisilla ja tiedonvaihdolla on saatu jo toteutettua sijainti hyödyntäviä ratkaisuja osaan ongelmista.
Sijainnin merkitys on siis nyt konkreettinen. Taistelu virusta vastaan jatkuu, emmekä vielä ole juuri päässeet edes ajattelemaan palautumista ja yhteiskunnan elpymistä. Tutkijamme etsivät nyt uusia tapoja hyödyntää sijaintitietoa yhdessä nopeitakin ratkaisuja tuottavien yritysten kanssa. Työ jatkuu.
Juha Saarentaus, CEO Geowise Oy, GeoForum yhteistyöelimen valmistelija