Tietoa paikkatietoalasta Suomessa
Tälle sivulle on koottu yleisesti paikkatietoalaan ja sen kehitykseen liittyvää tietoa Suomesta. Sivua kehitetään edelleen ja sivua koskevia huomiot voi lähettää suoraan GeoForumin toimistolle.
Paikkatieto käsitteenä
Paikkatieto-käsitteen laajuus ilmenee paikkatietoinfrastruktuuria koskevan lain kirjauksesta.
Laki paikkatietoinfrastruktuurista 2 §:
”paikkatiedolla tarkoitetaan sellaista sähköisessä muodossa olevaa Suomen aluetta koskevaa
tietoa, joka sisältää tietokohteiden ominaisuutena kohteen sijainnin välittömänä tai
välillisenä viittauksena tiettyyn paikkaan tai maantieteelliseen alueeseen”
Käytännössä siis kaikki tietoa, jossa on osana sijainti, on myös paikkatietoa.
Paikkatietoalan toimijat Suomessa
Paikkatietoala Suomessa koostuu moninaisesta joukosta yksityisiä ja julkisia toimijoita sekä paikkatiedon ammattilaisia.
Yhdistävänä tekijänä paikkatietoalan toimijoille on paikkatiedon käyttö osana organisaation toimintaa sekä paikkatieto-ohjelmistojen hyödyntäminen sen analysointiin. Julkishallinnon organisaatiot ovat hyvä esimerkki paikkatietoalan aineistoja laajasti käyttävistä organisaatioista.
Valtion ja aluehallinnon toimijoiden lisäksi paikkatietoa hyödynnetään laajasti kuntien toiminnassa sekä paikkatietoalalla toimivien yritysten toiminnassa, joista hyvinä esimerkkeinä toimivat myös GeoForumin nykyiset jäsenet.
Paikkatietoalan opiskelu Suomessa
Paikkatietoalaan liittyviä opintoja voi Suomessa suorittaa useissa eri ammattikouluissa, ammattikorkeakouluissa sekä yliopistoissa. Paikkatietoalan opintopoluista on lyhyt kooste GeoForumin sivuilla ja
Paikkatietoalan verkostoja
Paikkatietoalalla jo toimivalle on tarjolla useita erilaisia verkostoja sekä epävirallisempi somealustoilla toimivia ryhmiä.
Näistä tietoa löytyy GeoForumin verkostot-sivuilta sekä Maanmittauslaitoksen tekemästä paikkatietoalan verkostoja-koosteesta.
Paikkatietoalan kehitys
Paikkatietoala kehittyy muun digitalisaation ohella huimaa vauhtia Suomessa ja kansainvälisesti.
Tekoäly- ja koneoppiminen osa tätä kehitystä ja omalta osaltaan tulevat vaikuttamaan myös perinteisen paikkatietoalan toimintaan erilaisten alustapalveluiden sekä edistyneemmän analytiikan mahdollistumisen kautta.
Samaan aikaan kotimaisen paikkatietoon liittyvän säännöstelyn muutokset Suomessa ja Euroopassa vaikuttavat alan muutoksiin. Esimerkkeinä tästä toimii esim. vuoden 2024 aikana vaiheittain käynnistyvä rakennetun ympäristön tietojärjestelmä Ryhti ja jo käynnissä oleva huoneistotietojärjestelmä.
Laajemmassa kuvassa paikkatietoalan kehitystä Suomessa ohjaa myös kansallinen paikkatietostrategia 2022-2025 sekä eri organisaatioiden omat strategia sekä kehitysohjelmat.
Esimerkiksi rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuutta on edistetty useita vuosi Ympäristöministeriön yhteentoimivuus-kehitystyön puitteissa.
Paikkatietoalaan liittyvästä standardoinnista ja kansallisista suosituksista löytyy lisää tietoa paikkatietoalan standardit ja yhteentoimivuus-sivulta ja SFS viimeisen paikkatietojen standardointiin liittyvä tapahtuman tallenne löytyy myös YouTubesta.
Lisää tietoa paikkatietoalasta
Paikkatietoalan kokonaiskuvasta laajemmin kiinnostuneelle vuonna 2018 julkaistu Paikkatietopoliittinen selonteko ja vuonna 2019 julkaistu rakennetun ympäristön standardointi käsitellyt RASTI-projektin loppuraportti tarjoavat hyvän lähtökohdan toimialan laajempaan tutustumiseen.
Pk-yrityksille tietoa paikkatietoalasta tarjoaa myös Euroopan digitaalisiin innovaatiokeskuksiin kuuluva Location Innovation Hub, jonka jäsenenä GeoForum Finland on.
Aiheesta voi kysellä lisää myös GeoForumin toimistolta.