Tänä päivänä tuotetun paikkatiedon määrä, vauhti, monimuotoisuus ja monimutkaisuus edellyttävät uusia menetelmiä. Muutoksia tarvitaan organisaatioiden nykyisin käyttämiin prosesseihin ja työvoimaan, jotta tiedon etsiminen, analysointi ja yhdistäminen hoituisi helpommin.

Vuoden 2021 ensimmäisillä Geodeettikahveilla kaupungingeodeetit kokoontuivat keskustelemaan Kansallisen paikkatietostrategian päivityksen tarpeesta ja sisällöstä. Koska tavoitteena on koko alan yhteinen strategia, on tärkeää, että päivitys toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. 

Suomalaisilla kaupungeilla ei useissa tapauksissa ole paikkatietostrategiaa. Kun lähestytään kansallista strategiaa, erityisesti pienemmille kunnille toimenpiteet voivat olla liian ylhäällä tai sen sisältö voi tuntua kaukaiselta.

Iso elementti Suomessa on kuitenkin juuri ne tiedot, jotka syntyvät, elävät ja joita käytetään kunnissa. Kuntien tuottamat arvokkaat tiedot kuten kunnallistekniikka tulisi keskustelijoiden mielestä ottaa painavammin mukaan sisältöön. Kunnallistekniikalla tarkoitetaan esimerkiksi katuja, teitä, puistoja ja vesihuoltoverkostoja.

Jotta paikkatiedot saataisiin hyötykäyttöön, on strategiassa kyettävä katsomaan isoa kehittämisen kuvaa. Tähän sisältyvät tiedonhallinnan ja teknisten lähtökohtien lisäksi myös analyysit asiakkaista, palveluista ja muista tekijöistä. Ainoastaan tekninen näkökulma ei itsessään tarjoa toimenpiteisiin käytännöllistä kulmaa.

Koska kokonaisuudet ovat suuria, onkin välttämätöntä, että kansallinen strategia pystyy määrittelemään konkreettisia toimenpiteitä. Vain selkeillä toimenpiteillä voi minimoida siiloutumista ja omaperäisiä, organisaatiokohtaisia ratkaisuja.

Palveluiden näkökulmasta on tärkeää, että palvelut löytyvät ja ne vastaavat selkeästi käyttäjälle, mitä ne palvelevat. Tähän palveluntarjoajat tarvitsevat ymmärrystä siitä, mitkä ovat tänä päivänä erilaiset asiakasryhmät ja miten heitä voisi palvella. Asiakasryhmillä tarkoitetaan tässä niitä, jotka käyttävät tai muuten tarvitsevat kuntien tuottamia paikkatietoja.

Positiivista on, että nykyisin ymmärretään paremmin, millä kaikilla toimialoilla paikkatietoja voidaan hyödyntää. Teknologiapuolella olemme keskellä kiivasta kehitystä, mistä hyvä esimerkki on kuntien nykyisin tuottamat kaupunkimallit. Tämän takia kuitenkin jo vain pari vuotta vanha selvitys voi jäädä vanhaksi. 

Paikkatietokenttä on myös todella laaja, joten erilaiset rajaukset on syytä käydä huolellisesti läpi. Tähän liittyy myös ajatus siitä, että paikkatieto on niin kutsuttu ”liima” erilaisen toimialankohtaisen ydintiedon välissä. Tiedon itseisarvo on harvemmin paikkatiedossa, vaan kyse on siitä, miten toimialakohtainen tieto onnistutaan esittämään paikkatietojen avulla. Strategiatyössä tulee siis miettiä harkitusti, miten paikkatiedosta puhutaan.

“Tieto jakoon!” 

Jotta voisimme välttää päällekkäisiä keskusteluja ja kehitysideoita, pitää informaation kulkea jouhevammin. On jokaisen etu, kun ymmärrys olemassa olevasta tiedosta kasvaa. Muuten tilanteesta hyötyvät vain ne, jotka osaavat. Organisaatioiden tiedonhallinta ja tiedolla johtaminen on myös tärkeä näkökulma strategiapäivityksessä. 

Elina Ranta,
GeoForumin tiedotusvastaava

Share This