Tartunnat ja altistumiset ovat tapahtuneet jossain, sairastuneet asuvat ja liikkuvat jossain, hoitopaikat sijaitsevat jossain. Taudin leviämisen tilanne on myös erilainen eri puolilla maata ja maapalloa. Sijainnilla on siis iso merkitys taistelussa koronavirusta vastaan.
Paikkatietosovelluksien avulla voimme kartoittaa eri ilmiöitä, viestiä tautiketjuista ja selvittää taudin tilannekuvaa. Paikkatiedon käyttö tuntuu kuitenkin olevan Suomessa hyödyntämätön voimavara tämän päivän kriisitilanteessa.
KoronaGIS-ryhmä kokoontui jälleen perjantaina aamusta vaihtamaan tietoa haasteista, kokemuksista ja tavoitteista, joita koronakriisi on tuonut. Kokouksessa tutustuttiin ESRIn ratkaisumalleihin virustartuntojen jäljitysprosessin tukemisessa. Erilaisten paikkatiedon visualisointien avulla tautiketjujenkin selvittämistä ja ymmärtämistä voidaan selvästi tehostaa. Näitä keinoja on esitelty myös useissa eri puolilla maailmaa pidetyissä webinaareissa.
Erilaiset toimijat ovat jo toteuttaneet verkkoon myös vapaaehtoisvoimin palveluita, kuten epidemia.fi ja altistumiset.fi. Lehtien palstoilta voimme lukea tartuntamääristä ja katsoa graafeja sekä joitain teemakarttojakin. Sen sijaan, että visualisoimme alueellisia altistumistietoja, keskustelun suunta voidaan muuttaa ratkaisukeskeisemmäksi.
Kriisitilanteessa paikkatietoja hyödyntämällä voimme siirtyä ajattelemaan enemmän, miksi tietyssä sijainnissa on tartuntoja. Yhdistämällä tietoa tartuntapaikoista muuhun tietoon ympäristöstä, palveluista ja väsestörakenteesta, voi tilannekuvaan tulla täysin uusia näkökulmia. Ennen rakennusten, palveluiden tai tapahtumien sulkemispäätöksiä viranomaiset voivat tarttua ongelman syihin.
Tämän toteuttamiseksi joudumme ymmärtämään tietosuojalainsäädäntöä, joka tuntuu nyt jarruttavan olennaisia toimia kriisitilanteessa. Nykyinen lainsäädäntö suojelee yksityisyyttä yhteiskunnan normaalitilassa, mutta tuntuu estävän ihmisten hyvinvoinnin ja talouden kannalta tärkeiden paikkatietotekniikoiden käytön.
Yksi johtopäätös keskustelusta olikin, että ymmärrystä tietosuojalainsäädännön vaikutuksesta paikkatietojen käyttöön tulee lisätä. Tällä hetkellä tuntuu olevan käsitys, että mitään tietoa ei voi käyttää.
Elina Ranta, GeoForumin tiedotusvastaava