Etenevän digitalisaation tietotarpeet eivät noudata hallinnon-, tieteen tai sovellusalojen rajoja. Siksi tietoyhteiskunnan kokonaisvaltainen toteuttaminen tarvitsee keskeisten toimijoiden yhteistyötä. Näin on myös paikkatietojen osalta, joiden käyttöä voi nyt hahmottaa digitaalinen kaksonen -konseptin kautta.
Esimerkiksi ilmakehän data löytyy lähtökohtaisesti Ilmatieteen laitokselta. Kun tullaan ilmakehästä kohti maata, löytyy kasvillisuutta, vesistöjä ja rakennettua ympäristöä, joiden tiedot ovat muilla toimijoilla. Maanmittauslaitoksella on topografista tietoa ja dataa maan allekin mennessä. Geologian tutkimuskeskuksen tietovarannot keskittyvät puolestaan kokonaan maanalaiseen maailmaan.
Miten Suomesta voidaan mahdollistaa tietokokonaisuus, joka yhdistää nämä tietovarannot, ylittäen organisaatio- ja tieteenalojen rajat? Tätä lähdettiin pohtimaan Digital Twin Finland -työryhmässä tammikuun lopussa. Kokonaisuudesta olisi hyötyä nykyisten isompien haasteiden ratkaisemisessa, kun tiedot eivät olisikaan rajoitetusti omissa ekosysteemeissä, vaan tiedoista muodostuisi niin kutsuttu ekosysteemien ekosysteemi.
Ajatukset isommista yhteistyökuvioista alkoi GeoForumin ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteistyön hahmottamisen seurauksena. Maanmittauslaitos ja GTK ovat jo aiemmin keskustelleet mahdollisuuksista.
GTK on useampia vuosia koonnut maanalaisen maailman mallinnustietoa tietomallityönä, jonka avulla pyritään luomaan yhteismitallista aineistoa pistemäisten mallien sijaan. Valtionhallinnon yhteentoimivuustyössä on myös tunnistettu tarve paikkatiedon roolin parempaan ymmärtämiseen.
Digital Twin Finland koostuisi eri toimijoiden tuottamasta datasta, joka sitten muodostaa virtuaalisen kopion ympäristöstämme. Kaupungit luovat jo kovaa vauhtia omia alueellisia kaupunkimalleja, mutta nyt kyseessä olisikin kansallinen, valtakunnallinen digitaalinen kaksonen. Suomen digitaalinen kaksonen korostaa trendiä, jossa paikkatiedot integroituvat useiden eri toimijoiden toimintaan mukaan.
Kun puhutaan yhteiskäyttöisistä tietoaineistoista tai tietoon liitetyistä sijaintiominaisuuksista, voimme tunnistaa kaksi pääkohtaa:
1. Sijaintiin perustuva yhteentoimivuus, joka edellyttää tiedolta käyttötarkoituksen mukaan soveltuvaa sijaintitarkkuutta.
2. Yksilöiviin tunnisteisiin perustuva yhteentoimivuus, johon tarvitaan yhteisiä käsite- ja tietomalleja.
Digital Twin Finland tarvitsee siis niin yhteisiä käsitemalleja kuin yhteisen sijaintitietomallinnuksen. Yhteistyöhön tarvitaan tutkimuslaitosten lisäksi myös muut kansallisia tietoja synnyttävät ja käsittelevät osapuolet. Palveluja ei pysty toteuttamaan kunnolla, jos tiedot eivät ole perusteiltaan yhteisten mallien mukaisia.
Keskustelussa nousi myös esille käyttöliittymät, joita sensori- ja sijaintitiedot vaativat. Digital Twin Finland -työryhmässä tullaan keskustelemaan lisää mahdollisuuksista, joissa paikkatiedon lisäarvo on ytimessä, toimien käyttöliittymänä erilaisten ilmiöiden esittämisessä. Esimerkiksi Suomen perusrekisterimaailman saattamista yhteentoimivaksi voidaan katsoa tästä näkökulmasta.
Vaikka kysymys on Suomen digitaalisesta kaksosesta, ei 3D-tieto ole silti välttämätöntä. Suomessa on paljon dataa, jota ei tällä hetkellä pystytä helposti hyödyntämään. Kun kyseessä on paikkatietokomponentti, tieto muuttuukin helpommin ymmärrettäväksi ja käytettäväksi. Lähdetään siis yhdessä rakentamaan virtuaalimaailmaa siitä, mitä meillä on jo olemassa.
Elina Ranta
GeoForumin tiedotusvastaava
Kiinnostuitko? Lisätietoa työryhmästä saat GeoForumin sihteeristöltä. Työryhmään voi ilmoittautua täällä.