Jäkälät kattavat merkittävän osan maapallon pinnasta. Pohjoisella pallonpuoliskolla jäkälää löytyy boreaalisen vyöhykkeen metsäalueilla, nummilla ja tundralla. Koska jäkälät ovat alttiita ympäristömuutoksille, ne toimivat arvokkaina bioindikaattoreina.
Typpilaskeuman lisääntymisen on havaittu vaikuttavan kielteisesti moniin jäkälälajeihin, ja ilman lämpötilan nousun arktisella tundralla on uskottu vähentävän jäkälän kasvua. Kuitenkin esimerkiksi Suomessa jäkälän monimuotoisuuden suurin uhka on tällä hetkellä metsänhoidosta johtuva elinympäristöjen häviäminen sekä kaivos- ja rakennustoiminta.
Miltä näyttävät jäkälät eri aallonpituuksilla?
Jäkälien laajasta kattavuudesta huolimatta niiden spektriominaisuuksia on tutkittu hyvin vähän ympäristön kaukokartoituksen yhteydessä. Jäkälät vaikuttavat muun muassa vahvasti säteilypakotteeseen kylmillä alueilla. Positiivisella säteilypakotteella tarkoitetaan ilmastoa lämmittävää, negatiivisella taas viilentävää vaikutusta.
Suomessa jäkälän monimuotoisuuden suurin uhka on tällä hetkellä metsänhoidosta johtuva elinympäristöjen häviäminen sekä kaivos- ja rakennustoiminta.
Mttaustekniikat, joissa käytetään drooneihin tai lentokoneisiin asennettuja spektrometrejä, voivat tarjota uuden lähestymistavan jäkälälajien monimuotoisuuden kartoittamiseen ja seurantaan.
Aalto-yliopiston julkaisemassa tutkimuksessa selvitettiin 12 yleisen boreaalisen jäkälälajin spektriominaisuudet. Tulokset paljastavat ensimmäistä kertaa, että jäkälälajien heijastuvuudessa on suuria lajinsisäisiä vaihteluita.
Tutkimuksessa mitatut spektriominaisuudet ovat julkisesti saatavilla SPECCHIO-spektritietojärjestelmässä. Tulevaisuudessa tietoa voidaan soveltaa testimenetelmiin yleisten boreaalisten jäkälälajien tunnistamisessa esim. droonien keräämistä kaukokartoitustiedoista tai esimerkiksi yhdistää maan pintamalleihin (osana ilmastomallinnusta).