Avainsana: Data

Paikkatiedon merkitys kriisinhallinnassa vahvistuu

Sijaintitietojen käyttö on keskeisessä roolissa väestön seurannassa ja pandemian torjumisessa. KoronaGIS-työryhmä kokosi maaliskuussa 2020 yhteen erilaisia toimijoita, joiden kanssa lähdettiin pohtimaan paikkatietosovelluksia ja paikkatiedon merkitystä kriisinhallinnassa. Työryhmä kokoontui vuoden 2021 ensimmäisessä tapaamisessa keskustelemaan ajankohtaisista tarpeista sekä haasteista, jotka ovat edelleen ratkaisematta. Olemme edelleen vaiheessa, jossa epidemian leviämistä pyritään rajoittamaan. Esimerkiksi Ruotsin tilastokeskus esitteli joulun alla […]

julkinen hallinto

Minkälainen paikkatietostrategia Suomeen tarvitaan?

Tänä päivänä tuotetun paikkatiedon määrä, vauhti, monimuotoisuus ja monimutkaisuus edellyttävät uusia menetelmiä. Muutoksia tarvitaan organisaatioiden nykyisin käyttämiin prosesseihin ja työvoimaan, jotta tiedon etsiminen, analysointi ja yhdistäminen hoituisi helpommin. Vuoden 2021 ensimmäisillä Geodeettikahveilla kaupungingeodeetit kokoontuivat keskustelemaan Kansallisen paikkatietostrategian päivityksen tarpeesta ja sisällöstä. Koska tavoitteena on koko alan yhteinen strategia, on tärkeää, että päivitys toteutetaan tiiviissä yhteistyössä […]

Uusi standardi kaupunkimallien työstämiseen

CityGML on vuodesta 2008 asti käytössä ollut standardoitu tiedonsiirtomalli ja työkalu digitaalisten kaupunkimallien ja maisemien mallintamiseen. OGC (Open Geospatial Consortium) on julkaissut vuoden alussa CityJSON-formaatin, joka tarjoaa uuden vaihtoehdon Community standardiksi. CityJSON määrittelee tapoja kuvata suurinta osaa kaupungeissa esiintyvistä 3D-ominaisuuksista, kuten rakennukset, tiet, joet, sillat ja kasvillisuus. Se määrittelee myös 3D-objektien erilaiset standardinmukaiset yksityiskohdat (LoD), […]

Meteorologiset aineistot osaksi kartta-aineistoja

Meteorologiset paikkatietoaineistot ovat usein tärkeä osa analyysiä. Nykyään meteorologien ja muiden tutkijoiden käytettävissä on runsaasti satelliitteja ja kaukokartoituslaitteita, jotka tarkkailevat säätiloja kaikkialla maailmassa. QGISille on nyt olemassa uusi lisäosa, jonka avulla ilmanlaatu- ja säätiedot on mahdollista ottaa käyttöön helpommin. Lisäosa on suunniteltu osana FMI2QGIS-projektia, ja se helpottaa Ilmatieteen laitoksen avointen datojen lataamista, käsittelyä, ja muuta […]

Liikkuminen Suomen kaupungeissa on muuttunut vuonna 2020

Kuva: ESRI (Liikennemäärät pääkaupunkiseudulla 2019, lähde: HSL tarinakartta) Paikkatiedot ovat osoittaneet, kuinka liikkuminen Suomen kaupungeissa on muuttunut vuoden 2020 aikana. Esimerkiksi Helsingin keskusta hiljeni koronakriisin vuoksi. Maaliskuusta eteenpäin matkojen määrä väheni jopa 60% verrattuna pandemiaa edeltäviin vertailuviikkoihin. Toukokuun alussa vapun tienoilla matkat vilkastuivat taas hieman, mutta keskusta pysyi siitä huolimatta hiljaisena. Edelleen matkoja tehdään selvästi […]

Miksi karttapalveluiden tiedot eivät ole aina oikein?

Jokainen meistä käyttää lähes päivittäin erilaisia kaupallisia karttapalveluita. Oli käytössä sitten Google Maps, Open Street Map tai navigointilaite, kartta-aineistot sisältävät myös virheellistä tietoa. Esimerkkejä ongelmatilanteista: Kotisi tai yrityksesi puuttuu kartalta tai näkyy väärässä paikassa Kuljettajien on vaikea löytää perille Toimitukset menevät väärään paikkaan GPS-laitteet lähettävät kuljettajia pihasi tai pihatien kautta Miksi näin on, vaikka ajan tasalla […]

Mitä hyötyjä paikkatiedot tarjoavat päätöksenteolle?

Tietoja tarvitaan tehokkaaseen päätöksentekoon kaikissa organisaatioissa. Globaalin pandemian vuoksi ajantasaista tietoa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Kun tiedot muutetaan paikkatiedoksi (location intelligence), ne voivat esimerkiksi auttaa pitämään ihmiset turvassa, antaa organisaatioille mahdollisuuden valmistautua kausittaisiin vaihteluihin ja auttaa kuntien, yritysten ja kansalaisten välisessä kommunikaatiossa. Telian ja GeoForumin järjestämässä webinaarissa “Turning point in knowledge-based decision making” 26.11. […]

Ruoantuotanto maksimiin paikkatiedoilla

Ravinteiden riittävä saatavuus on välttämätöntä kasvun ja ruoantuotannon laadun kannalta. Vuosittaisilla maaperänäytteillä voidaan seurata peltojen hoitokäytäntöjä ja vaikuttaa tuleviin maaperän muutospäätöksiin. Mitä useammalta alueelta paikkatietoaineistoa löytyy, sen paremmin satomaksimeita voidaan saavuttaa. Luonnonvarakeskuksen Resurssitehokas vihannestuotanto -hankkeessa vuosina 2016-2018 mitattiin lannoitteiden satovaikutuksia ja selvitettiin maa-analyysien merkittävyyttä vihannesviljelyssä. Kokeiden avulla tarkennettiin muun muassa fosforilannoitteiden käyttömääriä sekä testattiin erilaisia […]

Kansallinen geotietoaineisto tuo lisäarvoa yhteiskunnalle

Kuva: Pexels Maa- ja kallioperää käsittäviä paikkatietoaineistoja kutsutaan geotietoaineistoiksi. Aineistot syntyvät pääasiassa kaupungin tai alueen rakentamistoiminnan ja suunnittelun tuloksena. Valtioneuvoston syyskuussa julkaiseman selvityksen mukaan Suomen kansallinen geotietoaineisto tuo suurta lisäarvoa yhteiskunnalle. Aineiston yhteiskunnallinen arvo on mediaanin mukaan arvioituna 17,9 miljoonaa ja keskiarvon mukaan 716 miljoonaa euroa vuodessa. Geotietoaineisto on myös maailman mittaluokalla hyvällä tasolla. Erityistä […]

Harjoittelupaikka Espanjassa: Intern in the Science and Operations Department

Euroopan avaruusjärjestö (ESA) on julkaissut lähes 100 työharjoittelupaikkaa. Hakijoiden on lähtökohtaisesti oltava teknisen tai tieteellisen alan maisteritason opiskelijoita. Intern in the Science and Operations Department -harjoittelun aikana harjoittelija osallistuu basalttisen laavan virtausten infrapunakartoituksen ja ikäarvion tekoon kuun etupuolella. Harjoittelu suoritetaan ESAn avaruustieteen arkisto- ja tutkimuskeskuksessa Villanueva de la Cañadassa, Espanjassa. Haku on auki 10.12.2020 asti. […]