Kategoria: Blogi

Osaaminen on Suomen menestymisen kannalta olennaista
Suomessa ollaan yhä useammin tilanteessa, jossa työnantajien toiveet ja tarjolla oleva osaaminen eivät kohtaa. Osaamisvajeeseen vaikuttaa työmarkkinoiden nopea muutos, jolloin työtehtävään haettavaa osaamista ei ole tarjolla. Osaamisvaje on noussut haasteeksi yksityisellä sektorilla, mutta aivan erityinen haaste on maakunnissa. Maakunnissa haasteita luo esimerkiksi työikäisen väestön ikääntyminen ja väestökehityksen heikentyminen, kun muuttoliike kohdistuu isoihin kaupunkeihin. Lounaistieto kuitenkin […]

GAIA-X Suomessa, entä paikkatiedot?
Kuva: Helsinki Marketing Euroopan Unioni julkaisi vuosi sitten uuden digitalisaatiostrategian, jonka yksi iso kokonaisuus on EU:n datastrategia. Strategian tarkoitus on luoda yhtenäiset EU:n sisämarkkinat. Viime kuukausina strategian ensimmäiset toimenpiteet ovat vahvistuneet. Yksi toimenpiteistä on datan hallintamalli EU:ssa (Data governance act), jonka tarkoitus on luoda strategiassa esitetyille data-avaruuksille regulaatioviitekehys. Lainsäädännön ohella Euroopassa pyritään kehittämään yhteistä datamarkkinaa […]

Tie- ja katuverkon tiedot kaikille
(c) Visit Finland Digiroad on suurelle osalle tuttu tietojärjestelmä, joka tarjoaa erityisesti reititykseen ja navigointiin yhtenäistä liikenneverkkoa. Järjestelmään on koottu koko Suomen tie- ja katuverkon keskilinjageometria sekä tärkeimmät ominaisuustiedot. Oleellista on, että Suomessa on yhtenäinen ja ilmainen liikenneverkkoa kuvaava tietoaineisto. Helmikuun Geodeetti- ja Kuntien paikkatietokahveilla tutustuttiin tarkemmin Digiroadin nykytilanteeseen. Mitä tarkoitetaan SURAVAGE-prosessilla? SURAVAGE eli suunniteltu […]

Digital Twin Finland – työkaluna sijaintiin perustuva yhteentoimivuus
Etenevän digitalisaation tietotarpeet eivät noudata hallinnon-, tieteen tai sovellusalojen rajoja. Siksi tietoyhteiskunnan kokonaisvaltainen toteuttaminen tarvitsee keskeisten toimijoiden yhteistyötä. Näin on myös paikkatietojen osalta, joiden käyttöä voi nyt hahmottaa digitaalinen kaksonen -konseptin kautta. Esimerkiksi ilmakehän data löytyy lähtökohtaisesti Ilmatieteen laitokselta. Kun tullaan ilmakehästä kohti maata, löytyy kasvillisuutta, vesistöjä ja rakennettua ympäristöä, joiden tiedot ovat muilla toimijoilla. […]

Paikkatiedon merkitys kriisinhallinnassa vahvistuu
Sijaintitietojen käyttö on keskeisessä roolissa väestön seurannassa ja pandemian torjumisessa. KoronaGIS-työryhmä kokosi maaliskuussa 2020 yhteen erilaisia toimijoita, joiden kanssa lähdettiin pohtimaan paikkatietosovelluksia ja paikkatiedon merkitystä kriisinhallinnassa. Työryhmä kokoontui vuoden 2021 ensimmäisessä tapaamisessa keskustelemaan ajankohtaisista tarpeista sekä haasteista, jotka ovat edelleen ratkaisematta. Olemme edelleen vaiheessa, jossa epidemian leviämistä pyritään rajoittamaan. Esimerkiksi Ruotsin tilastokeskus esitteli joulun alla […]

Minkälainen paikkatietostrategia Suomeen tarvitaan?
Tänä päivänä tuotetun paikkatiedon määrä, vauhti, monimuotoisuus ja monimutkaisuus edellyttävät uusia menetelmiä. Muutoksia tarvitaan organisaatioiden nykyisin käyttämiin prosesseihin ja työvoimaan, jotta tiedon etsiminen, analysointi ja yhdistäminen hoituisi helpommin. Vuoden 2021 ensimmäisillä Geodeettikahveilla kaupungingeodeetit kokoontuivat keskustelemaan Kansallisen paikkatietostrategian päivityksen tarpeesta ja sisällöstä. Koska tavoitteena on koko alan yhteinen strategia, on tärkeää, että päivitys toteutetaan tiiviissä yhteistyössä […]

Tieto jakoon – Mitä kaikkea kunnissa tehdään?
Kunnat ovat merkittävässä määrin vastuussa palveluiden järjestämisestä kuntalaisille. Näitä palveluita ovat muun muassa koulutus, kaupunkisuunnittelu, ympäristö-, sosiaali- ja terveyspalvelut. Kunta toimii myös alustana yksityisille palveluiden tarjoajille. Paikkatiedot ovat keskeisesti mukana useiden eri kuntatoimijoiden toiminnassa, mutta mahdollistavatko nykyiset toimintamallit niiden tehokkaan käytön? Miten osaamista hyödynnetään eri yksiköiden välillä? Vaikka paikkatietojen käsittely koskee monia työtehtäviä, eivät eri […]

Kunnat työstävät digitaalisia kaksosia
Kuva: Espoon kaupunki, Leppävaara CityModel Kaupunkimallit mahdollistavat paikkatiedon visuaalisen integroinnin yhdeksi kokonaisuudeksi, jolla voidaan hallita hyvin monimutkaisia kaupunkitietoja. Tärkeitä teemoja vuodelle 2021 ovatkin kaupunkien digitaaliset kaksoset, sekä 3D-kaupunkimallien ja BIM-mallien soveltaminen. Suomalaiset kunnat toteuttavat jo nyt runsaasti paikallisia 3D-kaupunkimalleja. Joulukuun Kuntien paikkatietokahveilla keskusteltiin kaupunkimallien sovelluksista ja erilaisista teknologioista. Lähinnä keskustelua käytiin lisätystä todellisuudesta, jonka avulla […]

Miksi karttapalveluiden tiedot eivät ole aina oikein?
Jokainen meistä käyttää lähes päivittäin erilaisia kaupallisia karttapalveluita. Oli käytössä sitten Google Maps, Open Street Map tai navigointilaite, kartta-aineistot sisältävät myös virheellistä tietoa. Esimerkkejä ongelmatilanteista: Kotisi tai yrityksesi puuttuu kartalta tai näkyy väärässä paikassa Kuljettajien on vaikea löytää perille Toimitukset menevät väärään paikkaan GPS-laitteet lähettävät kuljettajia pihasi tai pihatien kautta Miksi näin on, vaikka ajan tasalla […]
Mitä hyötyjä paikkatiedot tarjoavat päätöksenteolle?
Tietoja tarvitaan tehokkaaseen päätöksentekoon kaikissa organisaatioissa. Globaalin pandemian vuoksi ajantasaista tietoa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Kun tiedot muutetaan paikkatiedoksi (location intelligence), ne voivat esimerkiksi auttaa pitämään ihmiset turvassa, antaa organisaatioille mahdollisuuden valmistautua kausittaisiin vaihteluihin ja auttaa kuntien, yritysten ja kansalaisten välisessä kommunikaatiossa. Telian ja GeoForumin järjestämässä webinaarissa “Turning point in knowledge-based decision making” 26.11. […]