Kunnat ovat merkittävässä määrin vastuussa palveluiden järjestämisestä kuntalaisille. Näitä palveluita ovat muun muassa koulutus, kaupunkisuunnittelu, ympäristö-, sosiaali- ja terveyspalvelut. Kunta toimii myös alustana yksityisille palveluiden tarjoajille. 

Paikkatiedot ovat keskeisesti mukana useiden eri kuntatoimijoiden toiminnassa, mutta mahdollistavatko nykyiset toimintamallit niiden tehokkaan käytön? Miten osaamista hyödynnetään eri yksiköiden välillä?

Vaikka paikkatietojen käsittely koskee monia työtehtäviä, eivät eri toimijat välttämättä ole tietoisia siitä, missä kunnan paikkatietoja ylläpidetään, mitä tiedot ovat ja miten niitä voidaan käyttää. Tämä voi johtaa päällekkäisyyksiin tietojen ylläpidossa ja osaamisen kehittämisessä. Vastaavasti paikkatiedon tuottajilla ei ole parasta vuorovaikutusta itse käyttäjien kanssa oman toimintansa kehittämisen kannalta.

Kaungingeodeetit toivovat lisää yhteistyötä

Joulukuun Geodeettikahveilla pohdittiin tilannetta ja mietittiin ratkaisuja yhteistyön tehostamiseen. Ongelman ydin on lähinnä se, ettei tieto nopeasti kehittyvistä mahdollisuuksista välity aina muulle organisaatiolle. Sujuvan yhteistyö vaatii, että kaikki osapuolet ovat hyvin tietoisia toisistaan. Selkeä yleiskuva käytännön työn, kansallisen kehittämisen ja niiden välillä olevista vaiheista tehostaisi ajan- ja resurssien käyttöä. 

Tilanne toimii molemmin päin: kuntatoimijat ja -päättäjät hyötyvät perustason ymmärtämisestä, kun paikkatietoasiantuntijan puoleen ei tarvitse kääntyä jokaisessa asiassa, ja ymmärrys velvoitteista selkenee. Paikkatietoasiantuntijan työ luonnollisesti helpottuu tämän mukana, kun tieto voi löytyä ilman paikkatieto-osaajan välitöntä tukea. 

Vaikka tekemistä ja vastuita pyritään delegoimaan, haasteita löytyy. Erityisesti isoilla organisaatioilla on vastuuhenkilöitä eri yksiköissä, keskuksissa ja toimialoilla. Paikkatieto-osaajasta tulee helposti tukihenkilö eri osastojen paikkatietoon liittyvissä asioissa.

Varsinkin isommissa kaupungeissa paikkatiedon ammattilaiset ovat tottuneet tekijän rooliin. Tiedossa on, että karttapalvelut tarjoavat paljon tietoa, mutta useat eivät osaa omatoimisesti etsiä käsiinsä näitä aineistoja. 

Kunnille olisi siis iso taloudellinen hyöty, jos toiminnassa voitaisiin paremmin ymmärtää puolin ja toisin, mitä asiantuntijoita ja velvoitteita on jo olemassa tai tulossa. Tämän avulla voidaan entistä paremmin miettiä, miten olemassa olevaa tietoa ja osaamista voidaan hyödyntää omassa työssä. 

Miten tämän voisi ratkaista?

Jotta päällekkäisyyksiltä vältytään ja hyödyllisiin asioihin on helpompi tarttua, tulee koulutuksen, tiedotuksen ja mahdollisuuksien läpikäymisen olla entistä terävämpää.

Keskustelun pohjalta nousi esille ainakin yksi kiinnostava ratkaisuidea – järjestelmätoimittajat. Koska toimittajat ylläpitävät kuntien operatiivisia toimintoja, he näkevät kokonaisuuden eri tavalla kuin yksittäiset käyttäjät. Avoimempi vuorovaikutus järjestelmätoimittajien kanssa ja myös välillä voi edesauttaa sitä, että kuntatoimijat pääsisivät tutustumaan sekä kunnan sisällä tapahtuviin asioihin, että erilaisten valtion hankkeiden rooleihin. 

Alkuvuonna 2021 tehtävän Kansallisen Paikkatietostrategian päivityksen odotetaan tarjoavan elementtejä, joiden avulla kunnat voivat suunnitella uusia toimenpiteitä. Kuntien näkökulmasta voidaan miettiä, mikä on strategisesti paikkatiedon roolin näköpiirissä oleva kehitys sekä miten tietojen hyödyntäminen voidaan varmistaa parhaalla tavalla.

Elina Ranta,

GeoForumin tiedotusvastaava

Share This