Sijaintitietojen käyttö on keskeisessä roolissa väestön seurannassa ja pandemian torjumisessa. KoronaGIS-työryhmä kokosi maaliskuussa 2020 yhteen erilaisia toimijoita, joiden kanssa lähdettiin pohtimaan paikkatietosovelluksia ja paikkatiedon merkitystä kriisinhallinnassa. Työryhmä kokoontui vuoden 2021 ensimmäisessä tapaamisessa keskustelemaan ajankohtaisista tarpeista sekä haasteista, jotka ovat edelleen ratkaisematta.

Olemme edelleen vaiheessa, jossa epidemian leviämistä pyritään rajoittamaan. Esimerkiksi Ruotsin tilastokeskus esitteli joulun alla ensimmäisiä ajatuksia siitä, miten paikkatietoja voidaan käyttää tartuntaketjujen tunnistamisessa. Lainsäädäntö ei kuitenkaan ole vielä kyennyt täysin paneutumaan siihen, mitä oikeuksia mihinkin dataan on olemassa.

Yksi ratkaistava haaste lainsäädännön lisäksi on kartta-aineistot. Päätöksenteon tueksi tarvitaan laajaa tilannetietoisuutta ja päivitettyjä palvelutietovarantoja. Esimerkiksi nostettiin keväällä 2020 muutaman viikon kestänyt Uudenmaan sulkutilanne. Tarkasteltiinko päätökseen johtaneita esityksiä paikkatiedon avulla, kaikki käytettävissä olevat keinot hyödyntäen?

Kansallinen palvelutietovaranto keskeisessä roolissa

Suomessa kaivataan kipeästi palvelutietojen parempaa hallintaa. Tällä hetkellä Suomessa pyritäänkin rakentamaan valtakunnallista palvelutietovarantoa. Koska pandemian aikaisella sulkutilanteella on merkittäviä negatiivisia vaikutuksia taloudelle, talouselämälle ja liiketoimijoille, on tärkeää, että olemassa olevia mahdollisuuksia hyödynnetään.

Muutamat toimijat Suomessa ovat hyödyntäneet ranskalaista Open Street Mappiin puhjautuvaa palvelua, jonne on pyritty saamaan palvelutietoja kaupungeittain esille. Ongelmaksi on muodostunut muun muassa se, että palvelut löytyvät, mutta aukioloajat ovat silti väärin tai niitä ei ole kirjattu.

Avointen tietopalveluiden avulla esimerkiksi ravintolanpitäjä voi helposti näyttää aikataulutiedot tai saako ravintolasta noutoruokaa. Ehdotus voi alkuun tuntua hyvin yksinkertaiselta, mutta on ehdottoman tärkeää liiketoiminnalle. Väärät tiedot kartoissa antavat käyttäjille väärän kuvan palvelusta.

Viime vuodesta oppineena keskustelussa päästiin myös siihen, kuinka suuri vastuu kaupungeilla on kriisinhallinnassa. Uusien sovelluksien läpiviemisessä on erittäin tärkeää, että kunnista löytyy kontaktihenkilö, joka voi markkinoida tietoa eteenpäin.

Tämä nostaa jälleen esiin tarvetta siihen, että tiedolla johtamisen menetelmät ja aineistot ovat kunnossa. Päivitetyn tiedon avulla voimme reaaliaikaisesti havaita erilaisia vaikutuksia, joita toimintamme aiheuttaa. Konkreettisia esimerkkejä ovat liikenteen tai esimerkiksi rakennuslupien määrän kasvu.

Pandemiatilannetta varten kunnilta löytyvät kriisiryhmät, jotka ovat aktivoituneet ja tekevät kovasti töitä. Kuitenkin, vaikka kunnat tekevät käyttöliittymiä ja erilaisia karttaesityksiä, on niihin valitettavasti päätynyt hyvin vähän tietoa verrattuna siihen, mitä olisi käytettävissä.

GeoForum (2020), Paikkatiedon merkitys kriisinhallinnassa: Covid-19 epidemia

Tilanne siis vaikuttaa vielä vuoden 2021 alussa siltä, että aloitamme kriisinhallinnan osa-alueita alusta. Esimerkiksi EU tasolla on päätetty, että yksittäisten kohteiden (ihmiset) seuraaminen paikkatiedolla on kielletty. Tietoa ei siis voi hyödyntää koronan rajoittamisessa, koska siinä yhdistyvät terveys- ja paikkatieto.

KoronaGIS jatkaa tänä vuonna keskustelua paikkatiedon tuesta päätöksenteolle. Keskustelun fokusta tullaan siirtämään tekniikoihin ja ratkaisuihin, jotka käsittelevät vain paikkatietoa tai keräävät kilometrejä, eivätkä paljasta tarkkoja koordinaatteja. On siis aika ottaa tosiasiat huomioon ja tarkastella, mitä nykyisen lainsäädännön nojalla on mahdollista tehdä. Niitäkin ratkaisuja on.

Elina Ranta
GeoForumin tiedotusvastaava

Share This