Lauantaina 24.10. vietettiin kansainvälistä YK-päivää, kun Yhdistyneiden Kansakuntien pöytäkirjan voimaanastumisesta tuli kuluneeksi 75 vuotta. Suomi on ollut YK:n jäsen vuodesta 1955.

Suomi on aktiivisesti pyrkinyt parantamaan YK:n asemaa ja kykyä toimia tehokkaasti, sekä saavuttamaan kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 tavoitteet (SDG).

Viimeisimmässä Agenda2030-raportissa näkyy, kuinka Suomi on saavuttanut tai saavuttamassa SDGt, jotka liittyvät muun muassa köyhyyden poistamiseen, terveyteen ja hyvinvointiin, koulutukseen, puhtaaseen veteen, työn tuottavuuden ja talouden kasvuun, teollisuuteen ja innovaatioihin, sekä eriarvoisuuden vähentämiseen.

Suomen suurimmat haasteet vuonna 2020 ​​liittyvät kulutus- ja tuotantomallien muutosten tarpeeseen, erilaisiin ilmastotoimiin, luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen sekä kehitysavun alhaiseen tasoon. Lisäksi haasteita tuottaa kaupungistuminen, jonka vuoksi kestävyysratkaisut tarvitsevat tunnustusta sekä kaupungeissa että maaseutualueilla.

Kestävän kehityksen tavoitteita tulkitessa paikkatiedot ovat avainroolissa. Paikkatietojärjestelmät (GIS) tarjoavat eri organisaatioille mahdollisuuden luoda hyödyllistä tietoa, joka edistää sekä kestävän kehityksen tavoitteiden monitoroimista, että niiden saavuttamista. 

Jos haluat vertailla Suomen tilannetta muihin Euroopan maihin, tai tutustua lisää eri maiden trendeihin ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen, voit tutustua niihin täällä. Eurostatin ylläpitämä sivusto tarjoaa interaktiivisen ja visuaalisen katsauksen eri maiden tilanteeseen esimerkiksi ilmastonmuutoksen, innovaatioiden ja elinolojen suhteen.

Share This