Kuva: Maanmittauslaitos
Laserkeilaus on äärimmäisen tarkka mittaus- ja mallinnustapa, minkä avulla kohteesta saadaan luotua kolmiulotteisia kartoituksia. Kohteen ja keilaimen välinen etäisyys, tai laserin pituus, mitataan laserpulssin matka-ajan perusteella. Tämä tieto muutetaan sitten sijaintitiedoksi, jota voidaan käyttää 3D-mallinnuksessa.
Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö kehitti mittauksen ja mallinnuksen automatisointia Suomessa. Laitetekniikan- ja paikannusteknologioiden kehittäminen ja tutkimus perustui poikkitieteelliseen lähestymistapaan, ja mukana oli myös paljon nuoria tutkijoita. Yksikkö toimi vuosina 2014-2019 Maanmittauslaitoksken Paikkatietokeskuksen (FGI) professori Juha Hyypän johtamana. Yksikköön kuuluivat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Oulun yliopisto.
Huippuyksikkö ehti viiden vuoden aikana luomaan monialaisen alustan tutkijoille ja yrityksille. Vuoteen 2019 mennessä huippuyksikkö onnistui rakentamaan suuret yhteistyösverkostot ja tutkimusinfrastruktuurit, joiden avulla yksikkö on julkaissut peräti 400 artikkelia, perustanut 10 Spin-off -yritystä, ja järjestänyt yhteensä 500 kuukauden edestä tutkijavierailuja. Koulutuspuolella huippuyksikkö on järjestänyt laserkeilauksen ja metsäarvioinnin koulutusta Shinshun yliopistossa Japanissa.
“Yksikössä uskotaan laserkeilauksen kokonaisvaltaiseen ja positiiviseen merkitykseen jokaisen kansalaisen elämässä 2020-luvun informaatioyhteiskunnassa.”
Paikkatietokeskus on jo ennestään kehittänyt tutkimusta autonomisiin ajoneuvoihin, paranneltuihin reppukeilaimiin ja Mini-UAV:hen perustuvaan LiDAR-tekniikkaan liittyen. Huippuyksikön teknologiset läpimurrot olivat nimenomaan liikkuvassa laserkeilauksessa sekä koneiden kyvyssä tunnistaa ympäristöä. Huippuyksikön Oulun työryhmän yksi keskeinen tavoite on ollut myös kehittää kustannustehokkaita tapoja tuottaa 3D-malleja. Perustutkimus otti tuulta alleen, ja teollisuuspuolella onkin kehitetty eteenpäin laserkeilaimiin perustuvaa solid-state-tekniikkaa, joka lähettää laserpulsseja useaan suuntaan samanaikaisesti.
Vaikka Suomen Akatemian rahoitusosuus on päättynyt, toiminta jatkuu edelleen aktiivisessa tutkimusinfrastruktuurissa. Itä-Suomen yliopiston professori Mikko Vastaranta yhdessä FGI:m kanssa suunnittelevatkin jo jatkoa tutkimukselle. Uuden tutkimuksen visio on, että “vihreässä yhteiskunnassa ihmiset ja koneet hoitavat planeettaamme yhdessä mahdollistaen rikkaan ja merkityksellisen elämän tuleville sukupolville”.
Koko jutun voit lukea Maankäyttö-lehden sivuilta.